Ei sitä heti uskoisi, että Pomppa-matka maan toiseen päähän koko viikonlopun ulkokisoihin olisi kovin rentouttava kokemus. Varsinkin kun matkaan sisältyi ekat yhteiset kisat Riekkupelleohjuksen kanssa. Vaan eipä semmoselle retkelle voi lähteä kovin totisena saati tiukoilla tulostavotteilla ja aikatauluilla.

Matkaan lähdettiin jo perjantaina tarkoituksena ajella rauhassa usein pysähdellen. Yksi pysähdys tehtiin Tikkakoskella jossa pääsin viimein testaamaan jättikokoja. Tanskandoggiväen seurassa sitä oppi kuinka pieni onkaan No ei, koirat oli valtavia, muttei ihan niin isoja kuin olin varautunut. Koot 95 ja 100 osoittautuivat liioitteluksi, tuskin löytyy ikinä niihin sopivaa koiraa. Vai vastaako joku haasteeseen?

Jättikokojen testaus tuotti tulosta myös tuotekehittelyyn. Nyt on luvassa pientä hienoasäätöä kaavaan ennen kuin alan tekemään sade- ja toppapomppia. Nykyinen kaava kaipaisi doggia rotevampaa/rintavampaa otusta jotta koko etuosa täyttyisi ja mahakappale olisi sopiva. Mutta ei taida näillä selkämitoilla sellaisia olla olemassa.

Monta ja monen mallista pomppaa jäi Tikkakoskelle ja niihin on oltu tyytyväisiä. Sinne vaan muutkin doggilaiset ihastelemaan ja sovittelemaan Kiitokset hyvistä laskiaispullista!

Jättiläismeiningeistä jatkettiin rauhaksiin Ouluun ja koska kisat alkoivat vasta iltapäivällä lauantaina, saatiin aamupäivä nauttia auringosta ja lumesta. Tosi huippua tämän kiireen keskellä!

Mutta oli se kivaa kisoissakin, vastaanotto oli oikein ystävällinen eikä sääkään niin kylmä ollut. Tehtiin siinä muutama Pomppa-kauppakin Riehupellen kanssa kisat meni ihan positiivisesti, loppua kohden saatiin ihan oikeaa agilityäkin tehtyä. Ja neiti koira näytti NIIN hienolta toppapompassaan! (sitä on vaan kovin vaikea kuvata)

Näissäkin kisoissa arvottiin jokaisen tasoluokan sisällä yksi vapaavalintainen pomppa. Ykkösissä onnisti saksanpaimenkoira Mitsiä, joka pääsi livahtamaan paikalta kulkematta Pomppa-pöydän kautta. (Saa vinkata jos tuntee) Kakkosissa lykästi australianpaimenkoira Nanaa, joka lahjotti voittonsa perheen russelinterrierille, jolle vastusteluista huolimatta valittiin toppapomppa kokoa 34. Kolmosissa arpa osui portugalinvesikoira Pikiin, jolle otettiin sadepomppa koosta 60.

Sunnuntaina kisojen jälkeen vielä ihana lenkki puuterilumessa ja vallan valoisaan aikaan ja sitten kotia kohti. Ouluun täytyy lähteä toistekin!

-

Taas tyrkyllä pomppia Purinalla! Tervetuloa! Mukana on myös Berran ihania lampaannahkaisia motivointileluja.

Huomenna matkataan Ouluun, toivotaan leutoa säätä ja väenpaljoutta

Viikonloppu kului Turun koiraharrastuskeskittymässä Liedon Tuulissuolla. Tarkemmin sanottuna uutukaisessa ATT:n hallissa, aivan ihanteellisissa olosuhteissa. Onhan se ihanteellista myydä takkeja siistillä keinonurmialustalla, valoisassa, tilavassa ja LÄMMITETYSSÄ hallissa, kun ulkona paukkuu pakkanen. No ei hallissa kovin lämmin ollut, mutta plussan puolella silti ja kahviossa oli ihan oikea sisälämpötila ja kuumaa keittoa

Kun kerran paikalla oltiin niin taas jaettiin Pomppia pois. Jokaisen säkäluokan kesken suoritettiin jännittävä arvonta ja kyllä taas makseja lykästi. Lauantaina kolmosten onnekas pari oli bordercollie Omie ja Elina Jänesniemi, he valitsivat toppapompan koossa 50. Sunnuntaina aloitettiin ykkösillä ja sieltä onnettaren sormi osui espanjanvesikoira Lateen ja Kristina Tiaiseen. Latella oli niin paljon lämmikettä omasta takaa, että muhkean turkin suojaksi valittiin sadepomppa kokoa 55. Kakkosissa onni siirtyi mineihin ja borderterrieri Heliin ja ohjaajaansa Henna Karimäkeen, tämä pari valitsi peruspompan 34 kokoisena.

Onnea voittajille, nauttikaa pompistanne ja näistä ihanista talvisäistä!

HAU:n kisoissa oli eilen hyvä meininki, pitää vissiin runsaamminkin käydä naapuriseurojen kekkereissä Tosin nyt näyttää siltä, että jatkossa tulen osallistumaan niihin enemmän siinä perinteisessä roolissa eli kisaten. Mutta yritän kyllä saada yhdistettyä myös Pomppa-esittely-sovitus-myynti-osaston aina jotenkin mukaan. Siitä sitten tapauskohtaisesti lisää tietoa.

Nyt tietoa niille pienille viluisille: Perjantaina valmistui ihka ensimmäiset pienet toppapompat eli koot 22-34. Ja nyt niistä on jo 31 ja 34 lähteneet tyytyväisten uusien omistajien matkaan. Oletukseni jäykästä ja laskeutumattomasta vaikutelmasta oli osittain totta, mutta ei kuitenkaan aivan täysin. Vankkarakenteinen pitkähköselkäinen pieni koira voi hyvinkin saada toppapompasta tosi lämpimän takin. Luikummilla ja varsinkin lyhytselkäisillä toppis todennäköisesti vain tököttää takaa ilmassa ja pahimmillaan rajoittaa takaliikkeitä.

Kokojen puolesta näissä pienissä näytti olevan parempi vastaavuus kuin isoissa. Eli koiralle, jolle koon 31 peruspomppa oli hyvä, sopi myös samankokoinen toppa loistavasti. Kolmea pienintä kokoa ei päästy vielä kokeilemaan mutta niitäkin on nyt tilattavissa, ken uskaltaa

Täällä olisi nyt valmiina uutta kotia etsimässä paljon pomppia oikein isoille koirille. Erityisesti noita toppatakkeja tuntuu tursuavan joka paikasta kun vievät niin paljon tilaa Mutta kyllä niitä myös perus- ja sademallissakin löytyy ihan kiitettävästi.

Kokoja on 80 asti, eli Toppapomppaa isoimmillaan lähes 85 kokosena. Ja se on jo aika iso se! Turussa osti iso uros tanskandoggi sellaisen ja riitti mainiosti pitämään jätin lämpimänä. Mutta siis myös perus- ja sadetakkejakin on sinne 80 asti.

Ihan pian valmistuu ensimmäiset 85-100 kokoiset peruspompat. Niitä varten etsin koekaniineja tai koe-elefantteja.. Vinkatkaa ihmeessä jos tiedätte jonkun!

Jestas, meinasi jäädä parin viikonlopun aukko Pomppa-tapahtumiin. Onneksi tajusin ja sain sovittua paikan Helsingin agilityurheilijoiden kisoihin Ensi sunnuntaina siis Konalassa kisaavat kolmoset ja Pomppa on tsemppaamassa.